tiistai 25. marraskuuta 2014

Tyydyttynyt rasva ja diabetes


Kuinka rasvan laatu vaikuttaa terveyteen? Se voi vaikuttaa muun muassa lihomiseen, sokeriaineenvaihduntaan, rasva-aineenvaihduntaan ja tulehdukseen. Monet tahot erityisesti internetin keskustelupalstoilla suosittelevat tyydyttyneen rasvan käytön lisäämistä terveyden edistämiseksi. Miten tällaiseen tulkintaan voidaan päätyä?

Melko tuoreessa tutkimuksessa (Enos ym. 2013) selvitettiin millaisia metabolisia muutoksia tyydyttyneen rasvan lisääminen voi aiheuttaa. Tämä mielenkiintoinen koe tehtiin hiirillä, joten suoria johtopäätöksiä ei voi eikä pidä vetää ihmisiin.

Hiirille annettiin kolme erilaista runsasrasvaista ruokavaliota ja koe kesti 16 viikkoa. Ruokavalioiden koostumus oli seuraava:

6 % - SFA
rasvaa 40 % energiasta ja tyydyttynyttä rasvaa 6 % energiasta

12 % - SFA
rasvaa 40 % energiasta ja tyydyttynyttä rasvaa 12 % energiasta

24 % - SFA
rasvaa 40 % energiasta ja tyydyttynyttä rasvaa 24 % energiasta

Kaikissa kolmessa ruokavaliossa tyydyttymättömien rasvahappojen suhteet (PUFA/MUFA ja omega-3/omega-6) pysyivät samoina. Tyydyttyneen rasvan lähteinä toimivat sian laardi ja kookosöljy. Hiiret saivat syödä vapaasti.


Mielenkiintoisesti ryhmässä 12 % - SFA hiirien paino nousi eniten. Myös rasvaprosentti kasvoi eniten tällä ruokavaliolla (kuvat 3). Tyydyttyneen rasvan erittäin suuresta osuudesta ei näyttäisi siis välttämättä olevan haittaa.

Kuva 1. Rasvamassa (g)


Kuva 2. Rasvaton massa (g)



Kuva 3. Rasvaprosentti (%)

Entä sitten sokeriaineenvaihdunta? Eniten tyydyttynyttä rasvaa saaneilla hiirillä veren glukoosipitoisuudessa ei tapahtunut muutosta, kun verrataan viikkoja 8 ja 20. 

12 % - SFA johti hiirillä suurimpaan insuliiniresistenssiin (Kuva 6). Tyydyttyneen rasvan suurempi osuus (24 %) näyttää suojaavan diabeteksen kehittymiseltä.

Kuva 4. Veren glukoosi paastossa (mmol/l).

Kuva 5. Veren insuliini (pmol/l).


Asia näyttää selvältä; kun tyydyttymätöntä rasvaa korvataan tyydyttyneellä rasvalla, riski sairastua diabetekseen pienenee samoin kuin riski lihoa. Kaikki internetguruthan tietävät, että omega-6-rasvat sairastuttavat. Voita, ihraa ja kookosrasvaa vain pöytään?

”Lääketiede teki hirvittävän virheen alkaessaan suositella ihmisille tyydyttyneiden eläinrasvojen välttämistä ja omega-6 kasvirasvojen suosimista. Nyt käsissämme on verisuonitulehdusten epidemia, joka johtaa sydän- ja verisuonitauteihin ja muihin salakavalasti tappaviin tauteihin.” -Dwight Lundell-

Mutta, mutta...

On kuitenkin syytä mainita, että kuten hyvissä tutkimuksissa on, tässäkin kokeessa oli kontrolliryhmä hiiriä ja vielä viides ryhmä, jonka ruokavalio muistutti kontrollia, mutta jonka rasvakoostumusta oli rukkailtu. Kontrolliruokavalio oli hiirten standardiravintoa.

Kontrolli
rasvaa 12,5 % energiasta, 
tyydyttynyttä rasvaa 1,5 % energiasta, 
PUFA:MUFA-suhde 2,2:1, 
omega-3:omega-6-suhde 1:75

Modifioitu
rasvaa 12,2 % energiasta, 
tyydyttynyttä rasvaa 1,7 % energiasta, 
PUFA:MUFA-suhde 1:2, 
omega-3:omega-6-suhde 1:20

Tilanne muuttuu dramaattisesti, kun kontrolliryhmän ja modifioidun rasvaryhmän tiedot liitetään aikaisempiin pylväskuvaajiin (kuvat 7-12). 

Kuva 7. Rasvamassa (g).

Kuva 8. Rasvaton massa (g).

Kuva 9. Rasvaprosentti (%).

Kuva 10. Veren glukoosi paastossa (mmol/l).

Kuva 11. Veren insuliini (pmol/l).

Kuva 12. HOMA.

12 % - SFA –ruokavalio on lähinnä amerikkalaista ruokavaliota ja melko kaukana suosituksista. Se näyttää tämän hiiritutkimuksen perusteella olevan lihavuus- ja diabetesepidemiaa kiihdyttävä ruokavalio. 

Jos asiaa tarkastelee vain tyydyttyneen rasvan näkökulmasta, voi päätyä päätelmään, jossa tyydyttyneen rasvan lisääminen näyttää edulliselta. Asiaa pitää tarkastella kuitenkin kokonaisuutena. Pehmeiden tyydyttymättömien rasvojen suosiminen on kokonaisnäytön valossa paras valinta, myös diabeteksen ehkäisyssä (Schwab ym. 2014).

Linolihappo (omega-6) näyttää ihmisellä lisäävän insuliiniherkkyyttä enemmän kuin omega-3-rasvahapot (Risérus ym. 2009). Rasvan kokonaismäärä ei välttämättä ole ongelma, mutta on hyvä pitää mielessä, että rasvan runsas lisääminen on aina jostain muusta pois.

Rasvalaadun merkityksestä kertoo myös uusi meta-analyysi, jonka mukaan tyydyttynen rasvan korvaaminen tyydyttymättömällä rasvalla (myös linolihapolla) vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Lähteet:

Farvid ym. Dietary Linoleic Acid and Risk of Coronary Heart Disease: A Systematic Review and Meta-Analysis of Prospective Cohort Studies.
Circulation, October 28, 2014 (PubMed)

Enos ym. Influence of Dietary Saturated Fat Content on Adiposity, Macrophage Behavior, Inflammation, and Metabolism: Composition Matters. J Lipid Res. 2013 Jan;54(1):152-63. (PMC)

Risérus ym. Dietary fats and prevention of type 2 diabetes. Prog Lipid Res. Jan 2009; 48(1): 44–51. (PMC)

Schwab ym. Effect of the amount and type of dietary fat on cardiometabolic risk factors and risk of developing type 2 diabetes, cardiovascular diseases, and cancer: a systematic review. Food Nutr Res. 2014; 58: 10.3402/fnr.v58.25145. (PMC)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...