Omega-3-rasvahapot (n-3) ovat monityydyttymättömiä rasvahappoja, joiden ensimmäinen kaksoissidos on kolmas sidos metyyliryhmästä laskettuna. Tärkeimmät n-3-rasvahapot ovat alfalinoleenihappo (ALA) sekä pitkäketjuiset eikosapentaeenihappo (EPA) ja dokosaheksaeenihappo (DHA). ALA, jota on paljon monissa kasvikunnan rasvoista, on ihmiselle välttämätön rasvahappo. EPA:a ja DHA:a voidaan elimistössä muodostaa ALA:sta. EPA:a ja DHA:a on vähän useimmissa eläinrasvoissa, mutta runsaasti kaloissa ja muissa merenelävissä kuten hylkeissä.
Omega-3-rasvahapoilla on tärkeitä tehtäviä
N-3-rasvahappoja on erityisesti solukalvoilla fosfolipideissä, kun taas rasvakudokseen rasva varastoituu tyydyttyneinä rasvahappoina. N-3-rasvahapot ylläpitävät solukalvojen nestemäisyyttä, läpäisevyyttä ja osallistuvat muun muassa solukalvojen reseptorien toimintaa. N-3-rasvahapoista muodostetaan tarvittaessa esimerkiksi tulehdushormoneja, jotka lyhyen puoliintumisaikansa vuoksi vaikuttavat paikallisesti. Ruokavalion koostumus vaikuttaa solukalvojen rakenteeseen. Mitä enemmän monityydyttymättömiä rasvahappoja syödään, sitä enemmän niitä on solukalvoilla.Elimistössä pienestä osasta ALA:a voidaan muodostaa EPA:a ja pienestä osasta EPA:a voidaan muodostaa DHA:a, missä muodossa n-3-rasvahapot pääsääntöisesti ovat solukalvoilla. Pullonkaulana näyttäisi olevan EPA:n ja DHA:n välinen muunnos. EPA:lla itselläänkin on paljon itsenäisiä positiivisia vaikutuksia.
