Ravitsemuspäivien antia

Pieni katsaus Ravitsemuspäiviin pienellä viiveellä. Ravitsemuspäivien ohjelma oli koottu monipuolisesti kotimaisen ravitsemustutkimuksen ympärille. Aiheet kuten rasva, D-vitamiini ja imettäminen ovatkin yleensä Suomessa kovan keskustelun kohteena. Alla parhaiten mieleen jääneet asiat tämän kertaisilta ravitsemuspäiviltä. Käytin omia muistiinpanojani ja luentotiivistelmiä muistin tukena.

Ravitsemuspäivien avaus
Mikael Knip

Professori Knip kertoi diabetestutkimushankkeissa. Tyypin 1 diabeteksen suhteen tutkitaan kahta ravitsemukseen liittyvää hypoteesia:

1. Maidon proteiinien yhteys diabetekseen (TRIGR)
2. Hygienian yhteys diabetekseen (DIABIMMUNE)

Knipin esittämän julkaisemattoman aineiston perusteella näyttää siltä, että D-vitamiinilla ei näytä olevan yhteyttä 1. tyypin diabetekseen, kutenon aiemmin epäilty. Uusia tutkimustuloksia edellä mainituista hankkeista odotettavissa parin vuoden sisällä.

Ravitsemustutkimus suomessa eilen, tänään ja huomenna
Matti Uusitupa

Maailman kaikkien aikojen15 merkittävimmän ravitsemustutkimuksen joukossa on 4 suomalaistutkimusta (Katan M ym. Eur J Clin Nutr 2009).

"Nämä tutkimukset käsittelevät dietaarisen kolesterolin vaikutusta LDL-reseptorin toimintaan, kasvistanolien pitkäaikaistehoa seerumin kolesterolipitoisuuksien alentamisessa, tyypin 2 diabeteksen ehkäisyä elämäntapamuutoksin (DPS) ja E-vitamiinin ja beeta-karoteenin vaikutusta keuhkosyövän ja sydän- ja verisuonitautien ilmaantuvuuteen tupakoivilla miehillä."

Professori Uusituvan visiot tulevaisuuden tutkimuksista:

1. D-vitamiinin merkityksen selvittäminen kroonisten sairauksien ehkäisyssä (maailmalla tällä hetkellä neljä suurta tutkimusprojektia käynnissä) 
2. Transkriptomiikka - Proteomiikka - Metabolomiikka - Systeemibiologia, uudet biomarkkerit
3. Personalisoitu ravitsemus
4. Dieetti, inflammaatio ja krooniset sairaudet
5. Interaktiot: genotyyppi x fenotyyppi x ympäristö
6. Epigenetiikka
7. Makuaistin merkitys
8. Ravitsemus ja suolen bakteerifloora
9. Ruskea rasva
10. Food patterns, ruokavaliokokonaisuudet
11. Ruokakäyttäytyminen
12. Kuluttajatutkimus
13. Haaste: Voiko dieeti-intervention sokkouttaa, onko omenalle plaseboa?

Mihin suomalaisten ravitsemus on menossa? - Finravinto-tutkimuksen 2012 tulokset 
Marja-Leena Ovaskainen

Hiilihydraattien käyttö vähentynyt, mutta sokerin käyttö huolestuttavasti pysynyt ennallaan. Viljan käyttö vähentynyt. Tyydyttyneen ja tyydyttymättömän rasvan käyttö lisääntynyt. Jakaantumista koulutustason mukaan: koulutetut käyttävät enemmän öljyjä. Suolan saanti kasvanut hieman.

Saako rasvaa nyt syödäkin? 
Mikael Fogelholm

Saa, jos kiinnittää huomiota rasva laatuun, vastasi professori Fogelholm.Käytännössä kertatyydyttymätöntä rasvaa saa siis syödä enemmän. Muilta osin rasvasuositus ei höllentynyt. Fogelholm perusteli uusia rasvasuosituksia muun muassa PREDIMED-tutkimuksen (Estruch ym. 2013) tuloksilla.

Tällaisia ruis-nachoja tuli vastaan Ravitsemuspäivien esittelyalueella. Yllättävän hyviä, koukuttavia ja kuitupitoisia, mutta suolaa on toki melko runsaasti.

Imetys ja allergiset sairaudet 
Maijaliisa Erkkola

Rajusti tiivistettynä dosentti Erkkolan viesti oli tämä: lisäruoan aloituksesta 4-6 kk iässä ei näyttäisi olevan allergian suhteen haitaa, vaan se on jopa eduksi. Imetystä olisi hyvä kuitenkin jatkaa, muun ruoan annon ohessa. Lisäksi: 

"Äidille ei pidä asettaa turhia ruokarajoituksia raskauden tai imetyksen aikana"

Nwaru ym. Introduction of complementary foods in infancy and atopic sensitization at the age of 5 years: timing and food diversity in a Finnish birth cohort.Allergy. 2013 Apr;68(4):507-16. 

Nwaru ym. Timing of infant feeding in relation to childhood asthma and allergic diseases. J Allergy Clin Immunol. 2013 Jan;131(1):78-86.

Äidinmaidon hyödylliset mikrobit 
Erika Isolauri

Ihmisen mikrobistolla on suuri merkitys hyvinvointimme kannalta. Lapsen kehittyvään mikrobistoon vaikuttavat ympäristö (esim. alatiesynnytys) ja ravitsemus (esim. imetys). Rintamaidon mikrobistoon vaikuttavat muun muassa äidin terveys, paino, raskauden aikainen painonnousu ja synnytystapa. Mielenkiintoisesti professori Isolauri kertoi myös lapsen vaikuttavan rintamaidon laatuun! Kun lapsi on sairas ja äiti terve, maidon koostumus muuttuu lapsen tarpeita vastaavaksi. Mekanismia ei tunneta.

D-vitamiinitutkimuksia maahanmuuttajanaisilla 
Christel Lamberg-Allardt

Maahanmuuttajataustaiset saavat Suomessa liian vähän D-vitamiinia. Tähän vaikuttavat heidän tummempi ihonsa ja joissain tapauksissa peittävä vaatetus, auringon valon vaikutusta ja D-vitamiinin syntymistä iholla estäen. Myös ravitsemuksessa voi olla eroja maahanmuuttajien ja kantasuomalaisten välillä.

Uusia pohjoismaisia suosituksia tekemässä mukana ollut apulaisprofessori Ursula Schwab totesi keskustelun aikana, että suositukset on nimeenomaan tehty terveille valkoisille pohjoismaalaisille. Maahanmuuttajien ravinnontarvetta täytyy tutkia lisää.

Professori Lamberg-Allardt myös totesi kysyttäessä, että veren 25(OH)D-pitoisuuden ollessa yli 90 mmol/l, tutkimuksissa alkaa näkymään kuolleisuuden nousua. Turvallinen yläraja seerumin pitoisuudelle onkin ehkä 80-90 mmol/l. Tutkijat eivät ole kovin halukkaita puhumaan luvuista, koska tutkimustioetoa ei ole tarpeeksi ja myös laboratorioiden määritysmenelmät eivät ole tällä hetkellä vertailukelpoisia keskenään kotimaassa tai muiden maiden välillä.



D-vitamiinilisän vaikutus elimistön D-vitamiinipitoisuuteen ikääntyneillä 
Jyrki Virtanen

Ikääntyminen ei näytä vaikuttavan D-vitamiinin imeytymiseen ruoasta, mutta:

"Ikääntyminen heikentää merkittävästi ihon D-vitamiinin tuotantoa ja yhdessä vähäisen D-vitamiinin saannin kanssa voi helposti altistaa D-vitamiinin puutokselle."

Lihavilla D-vitamiinivaste on normaalipainoisia pienempi. Mekanismia ei varmuudella tiedetä. Voi olla, että lihavalla suuremmat rasvavarastot sitovat suuremman osan saatavasta D-vitamiinista. Laihdutettaessa D-vitamiinitasot nousevat. Puutoksessa vitamiinin imeytyminen tehostuu.

Dosentti Virtanen toteaa myös, että D-vitamiininpuutostilanteessa näyttää siltä, että tilanne voidaan korjata perinteiseen tyyliin suurehkolla annoksella tai yhtä hyvällä tuloksella pienemmällä annoksella pitkän ajan kuluessa. Tällä perusteella on mielestäni perusteltua pysyä kohtuullisissa D-vitamiinilisämäärissä.

Marjojen terveysvaikutukset 
Riitta Törrönen

Dosentti Törrönen kertoi, että rukiilla on vehnäleivästä poikkeava insuliinivaste. Vaikka verensokeri nousee molemmilla viljatuotteilla lähes samalla tavoi, rukiilla insuliinivaste on pienempi. Nyt on lisäksy huomattu, että ainakin mansikalla, mustikalla, puolukalla ja aronialla on samanlainen insuliinivastetta pienentävä vaikutus. Kun ruisleivän kanssa syödään marjoja, vaste pienenee edelleen. Tämän ilmiön mekanismia ei varmuudella tunneta. 

Jos marjojen terveysvaikutukset kiinnostavat, on seuraavaan doumenttiin tutustuminen suositeltavaa: Selvitys marjojen terveysvaikutusten kliinisestä tutkimusnäytöstä

Kestäviä ruokavalintoja - ympäristö- ja terveysvaikutukset yhdistävä ruoan kestävyyden indeksi 
Merja Saarinen


Ruoka-aineiden ravitsemuksellista laatua  voidaan mitata ravintoaineindekseillä. Tuotteiden ympäristövaikutuksia voidaan arvioida elinkaariarvioinnilla. Kun näitä tietoja yhdistetään saadaan uudenlainen indeksi, mikä huomioi sekä terveyden, että ympäristövaikutuksen.

Ympäristövaikutuksista puhuminen tuntui aiheuttavan joissakin paikallaolijoisssa närää. Ravitsemusterapeutti Leena Putkonen kuitenkin otti vahvasti kantaa myös ympäristönäkökulman tärkeyden puolesta, ja saikin salissa raikuvat aplodit.


Vuoden 2014 teemana Ravitsemuspäivillä on Aivojen hyvinvointi

Protaustrendi jatkaa voittokulkuaan. Leaderin proteiinipuuro sisältää kilpailijoita vähemmän sokeria. Proteiinin lähde on soija, joten tuote sopii myös vegaaneille. Soija jää hieman jälkimakuna suuhun vähän samaan tapaan kuin proteinipatukoissa. Tuote kelpasi maun puolesta myös lapsille.

Esittelyalueelta tarttui matkaan myös pieni kylmälaukku eväille. Erityisen hyvä liikunnan yhteyteen, kun palautumisvälipala halutaan nauttia välittömästi treenin jälkeen.