lauantai 10. maaliskuuta 2012

Protaus

Kuva: www.pronutritionist.net
Iltalehti kirjoitti 10.3. proteiineista ruokavaliossa otsikolla Nyt tulee protaus! Jatkan tässä vielä hieman proteiinien merkityksestä ruokavaliossa erityisesti liikuntaa harrastavien näkökulmasta.


Ravinnon proteiini toimii elimistön uusien proteiinien rakennusaineena. Rakenneproteiinit muodostetaan 20 aminohaposta. Elimistössä on myös muita aminohappoja, joita ei käytetä proteiineissa. Tällaisia ovat mm. tauriini ja karnitiini. Rakenneaminohapoista osa voidaan muodostaa elimistössä. Muut ovat välttämättömiä aminohappoja. Eläinperäisessä proteiinissa on suhteellisesti paljon välttämättömiä aminohappoja. Siksi ne ovat biologisesti arvokkaita.



Elimistön tuottamia proteiineja on lukemattomia. Ne toimivat mm. rakenneproteiineina (esim. lihasproteiinit), säätelyproteiineina (esim. kasvuhormoni) ja kuljetusaineina (esim. lipoproteiini). Pieni osa proteiinien aminohapoista voidaan käyttää energiana. Gramma proteiinia sisältää energiaa n. 4 kilokaloria. Toisista aminohapoista voidaan muodostaa glukoosia ja muitakin yhdisteitä kuten vaikkapa kreatiinia.


Ihmisen minimitarve proteiinia on 0,7-0,8g/kg/vrk. Urheilijan tarve on 1,2-1,8g/kg/vrk. Optimaalinen saanti voi kuitenkin olla enemmänkin urheilulajista riippuen. Parhaita proteiinin lähteitä ovat maitotuotteet, liha, kala, kana sekä kananmunat. Kasvissyöjälle paras proteiinin lähde on soija. Painonhallinnan tukena energiavajeessa 1,8-2g/kg proteiinia suojaa laihduttajaa lihasmassan menetykseltä.


Proteiinien imeytyminen on tehokasta. Suurempikin proteiiniannos imeytyy, mutta voi tietenkin ottaa oman aikansa. Potilailla joilla on poistettu metri ohutsuolta, proteiini imeytyy kuitenkin 90 prosenttisesti! Erittäin suurilla proteiinin saantimäärillä (4-5g/painokilo) alkaa terveilläkin esiintyä myrkytysoireita. Pienemmilläkin määrillä muu ravinnonsaanti tahtoo jäädä liian vähäiseksi, ja vitamiinien, hivenaineiden ja välttämättömien rasvahappojen saanti voi jäädä liian vähäiseksi. Myös luustoa heikentävä happamoituminen on mahdollista liiallisen proteiinin saannin yhteydessä.


Lihaksia kuormittavan liikunnan jälkeen proteiinin nauttiminen lisää proteiinisynteesiä lihasten kehittymisen mahdollistaen. Optimaalinen annos harjoittelun jälkeen on 20-30g laadukasta proteiinia. Tutkimusten mukaan proteiinilisä, varsinkin hera-proteiini, lisää lihasmassaa ja nopeuttaa palautumista erityisesti nuorilla urheilijoilla. Erityisen tärkeää on proteiinilisän ajoitus. Mitä lähempänä harjoitusta sen parempi. Lisäravinne proteiineista isolaatit ovat vähärasvaisina ja vähälaktoosisina parhaita vaihtoehtoina. Esipilkottu eli hydrolysoitu proteiini saattaa antaa pientä etua tavalliseen proteiinin verrattuna. Se imeytyy maksimaalisen nopeasti.


Iltalehden juttuun oli muuten eksynyt virke, jonka sisältöä on hyvä selventää: "Jos ihmisellä on ongelmia munuaisten toiminnan kanssa tai esimerkiksi jo melko yleinen kakkostyypin diabetes, rasvan lisääminen ruokavalioon ei ole järkevää." Eli tyydyttyneen rasvan lisääminen ei ole hyväksi II tyypin diabeetikolla, sitähän tulee monien eläinperäisten proteiinien kylkiäisenä. Toisaalta taas munuaisten vajaatoiminnasta kärsivien on syytä välttää runsaasta proteiinin saannista seuraavaa ylimääräistä munuaisten kuormitusta.


Suosi siis vähärasvaisia laadukkaita proteiinin lähteitä. Ota rasva sen sijaan kasvikunnasta. Poikkeuksena kala, joka sisältää paljon hyvää proteiinia ja myös terveellistä rasvaa.

26 kommenttia:

  1. Proteiinirajoitus on edelleen lievässä munuaisten vajaatoiminnassa tosiaan suositeltavaa. Proteiinipitoinen ruoka on myös fosforin suuri lähde. Siten lievää proteiinirajoitusta suositellaan ja melko lievässä munuaisten vajaatoiminnassa. Toisaalta liian tiukkaa rajoitusta ei pidä toteuttaa, koska munuaispotilas tarvitsee proteiinia ettei raihnastu.

    Oma veikkaukseni on, että lihavalmisteiden haitat epidemiologisissa ja osin myös lyhytkestoisissa tutkimuksissa selittyy useilla muillakin tekijöillä kuin rasvan laadulla (viittaan tässä FB-keskusteluunne). Yksi voi olla AGE-tuotteet, yksi suola, yksi fosfaatit ja nitriitit, yksi hemirauta.

    On erittäin vaikeata saada ihmisiä syömään proteiinia tuollaista 1,2-1,8 g/pv. Se osoittaa esim. vastikään referoimani aikuistyypin diabeetikoilla tehty tutkimus (jonka tyyppisiä on muuten useita). Siinä koehenkilöt eivät päässeet edes 1,2 g/kg kahden vuoden seurannassa, vaikka heitä hurjasti tsempattiinkin.

    VastaaPoista
  2. Juuri näin Reijo. Pidän hyvälaatuista proteiinia tärkeänä, koska se mahdollistaa pienemmän proteiinin ja fosforin kokonaismäärän.

    Pidätkö kuitenkin tuota SAFA:n yhteyttä lievään tulehdukseen toteen näytettynä? Näin ainakin katsausartikkelit kertovat. Pitäisi vielä penkoa alkuperäisiä tutkimuksia. (edelleen FB-keskusteluun viitaten)

    Aika yllättävää, että proteiinin saanti on noin vaikeaa. Muistaakseni suomalaismiesten keskimääräinen saanti on ainakin joskus ollut 100g/vrk. Proteiinisuosituksethan lasketaan ihannepainokiloa kohti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä kai 2007 Finravinnossa näin oli, että miehet sai 100 g/vrk suurinpiirtein. Tuossa tutkimuksessa johon viittaan, diabeetikot saivat kahden vuoden kohdalla proteiinia 85 g/vrk kaikesta yrityksestä huolimatta. Minusta näyttää vahavsti siltä, että SAFA ainakin suurina annoksina lisää tulehdusta. Kts. esimerkiksi "se kerma kuva" by Ceriello tai bloggautuksessani tai tämä Mensinkin ja Massonin tutkimus. Se mikä näissä tietysti vielä mättää on se, että nämä akuutteja (lyhytaikaisia tuloksia). Saska Tuomasjukkahan osoitti, että akuutti ja krooniset vaikutukset ainakin posprandiaalipemian (mutta ei kai tulehduksen) suhteen ovat hyvin erilaiset. SAFA aiheuttaa myös runsaan endotoksemian, joka tulehduksen markkeri. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22210577

      Poista
  3. Olen vielä nuori, melko liikunnallinen nainen. Painan tällä hetkellä 51kg ja pituuteni on jotain 163-164cm.. Tämän jutun kautta pidin kirjaa proteiinin saannistani vuorokautta kohden ja järkytyin, sillä mietin että onkohan elimistöni viime aikoina koko ajan ollut niin kovassa rasituksessa, että mieleni tekee vain syödä kaikkea proteiinipitoista, koska proteiinin saanti päivää kohden on n. 200-250g, syön paljon kalaa, maitotuotteita (sulatejuustot, maitorahkat, raejuustot yms.), kananmunan valkuaista, soijaa jne. ja tuntuu että noilla ruoilla olen elänyt jo muutaman kuukauden ja mikään muu ei edes houkuta kaupassa käynneillä.. Pre-Alb -lukematkin ovat kuulemma huippuluokkaa, mutta silti jotenkin ei vain tee mieli mitään kasviksia, hedelmiä tai viljatuotteita jne. Koska ruokavaliooni kuuluu pääasiassa eläinkunnan rasvaa, niin olen yrittänyt ostaa aina mahdollisimman vähärasvaisia vaihtoehtoja, vaikka kolesterolikin on 3.2... Mietin tämän normaalista poikkeavan ruokavalioni seuraamuksia pitemmällä aika välillä, että onkohan se urheilijalle sopivaa? Nyt ainakin tulokset nousevat, kestävyys on erinomainen ja arvotkin verikokeiden perusteella ihanteellisella tasolla, mutta pelästyin tuota myrkytystila -kohtaa...

    VastaaPoista
  4. En lähde näin blogin kommenttiosiossa syvällisesti ottamaan kantaa ruokavalioosi. Kannattaa käydä jonkun laillistetun ravitsemusterapeutin vastaanotolla, jos ravintoasiat askarruttavat. Suorituskyvyn kannalta voit proteiinista pudottaa huoleti puolet pois.

    Proteiini saa aikaan tehokkaasti kylläisyydentunteen, ja juuri siksi tahtoo muu syöminen jäädä liian vähäiseksi. Ilman muuta kannattaa syödä päivittäin 500-1000g kasviksia ja hedelmiä. Näin varmistat tärkeiden antioksidanttien ja esimerkiksi välttämättömien rasvahappojen riittävän saannin. Toisaalta ei muutaman kuukauden yksipuolinen ravinto tee pysyvää haittaa terveydelle.

    Yleisesti ottaen ei terveelle henkilölle ole haittaa korkeasta proteiinin saannista. Kirjallisuudessa puhutaan mm. ureasynteesikapasiteetin ylittymisestä (ammoniakkia kertyy vereen) ja mahdollisesta immunitoiminnon heikentymisestä suuren proteiinin saannin yhteydessä. Täytyy ottaa huomioon, että painavat miesurheilijat syövät absoluuttisesti paljon enemmän proteiinia. Absoluuttisellakin saannilla on todennäköisesti merkitystä esim. munuaisten kuormituksen kannalta.

    Syö proteiinia päivässä 100-150g, kasviksia vähintään 500g ja täytä loppu energiantarve täysjyväviljalla ja pehmeillä rasvoilla. Urheilijilla sopivia ruoka-aineita ovat erityisesti hedelmät, marjat, puurot, pasta, leipä, oliiviöljy ja pähkinät. Kannattaa kiinnittää huomiota "normaaleihin" ruoka-aikoihin, paastoaminen voi joissain tapauksissa johtaa syömättömyyteeen. Painottaisin hiilihydraattien syöntiä aamuun, näin ruokahalu ei heti päivän alussa sammu.

    VastaaPoista
  5. Terve Jan!

    Eri liitoilla on suuria vaikeuksia löytää perusteita ravintosuosituksileen kysyttäessä. Minun kohdallani se tarkoittaa sitä että en voi luottaa heidän kirjoituksiinsa.
    Miten sinun kohdallasi?

    "Eli tyydyttyneen rasvan lisääminen ei ole hyväksi II tyypin diabeetikolla"

    Perusteet kiitos. Oma ravimntoni (D2) on LCHF pohjainen (noin65-70E% rasvaa, suurin osa tyydytetya animaalista,noin 5E% hilihydraatteja ja loput proteiinia). Olen noudattanut ruokabvaliota 3 vuotta ja kaikki arvot lääkärintarkastuksien mukaan OK. Onko Ruotsin Suosiaalihallitus väärässä kaksi vuotta kestäneen tarkastuksen jälkeen.

    http://lchf3356.blogit.fi/diabeteksesta/annika-dahlqvistin-tarina/

    terv Veijo Puustinen, Linköping, Ruotsi.

    VastaaPoista
  6. Terve Veijo!

    Hieno blogisi onkin jo tuttu. Olet onnekas, kun perimäsi sallii runsaan tyydyttyneen rasvan käytön. Kaikki eivät valitettavasti ole näin onnekkaita.

    Tuosta tyydyttyneestä rasvasta keskusteltiinkin jo tuolla facebookin puolella liittyen tulehdukseen.

    Otan tässä helpoimman tien, ja lainaan ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaista: "Tämä tutkimus vahvistaa ajatustani, että tyydyttyneen rasvan saantia kannattaa pyrkiä kontrolloimaan myös karpatessa ja panostaa riittävään kasviöljyjen ja pähkinöiden käyttöön"

    http://www.pronutritionist.net/punainen-liha-ja-tyydyttynyt-rasva-karpatessa-tietaa-ongelmia/

    Eli vaikka tyydyttynyt rasva ei ehkä olekaan niin haitallista kuin joskus on epäilty, niin ei sillä mitään erityisiä terveyshyötyjä ole. Tosin se keskimäärin nostaa HDL-arvoja, mutta niin tekee myös tyydyttymätön rasva.

    Suosituksissa pitää huomioida verensokerin lisäksi myös veren rasva-arvot, verenpaine ja lihavuuden aste.

    Suosittelen diabeetikolle rasvan lähteeksi pähkinöitä, oliivi- ja rypsiöljyä. Parhaita proteiinin lähteitä ovat mielestäni rasvainen kala, vaalea liha ja rasvattomat maitotuotteet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Terve Jan!

      Kittos, yritän pitää blogini niin ravinto/lääkertieteen kuin oman kokemukseni tasolla. En etsi millään tavalla riitaa näissä kysymyksissä vaan tietoa. Näin ollen toistan kysymykseni: Mihin perustuu tyydytetyn rasvan terveys haitat?

      ”Olet onnekas, kun perimäsi sallii runsaan tyydyttyneen rasvan käytön. Kaikki eivät valitettavasti ole näin onnekkaita.”

      En katso olevani millään tavalla onnekas enkä myöskään ymmärrä mitä meinaat sillä että perimäni olisi jollain tavalla muista poikkeava. Meitä on tuhansia jotka hoitavat D2:n samalla tavalla kuin minäkin, ilman lääkitystä.

      ”Eli vaikka tyydyttynyt rasva ei ehkä olekaan niin haitallista kuin joskus on epäilty, niin ei sillä mitään erityisiä terveyshyötyjä ole”

      On erittäin hyvä että myönnät sen että tyydyttynyt rasva ei ole vahingollista terveydellemme.

      Monet väittävät että LCHF/VHH ruokavalio on jollain tavalla rajoittava. Mielestäni terveydellemme ei vaaralliseksi todettujen tydutettyjen rasvaojen poissulkeminen on täyson turhaa rajoittamista. En tunne yhtään puolueetonta, korkealuyokkaista tutkimusta missä olisi osoitettu se että tyydytetyn rasvan vaihtaminen monityydytettyyn antaisi mitään terveydellisiä etuja. Ruotsin Sosiaalihallituksen tutkija professori Berne ei myöskään onnistunut siinä. ”LCHF ruokavalio ei aiheuta mitään terveydellisiä haittoja.”

      ”Suosituksissa pitää huomioida verensokerin lisäksi myös veren rasva-arvot, verenpaine ja lihavuuden aste”

      Ylläoleva vaatii aika paljon lisäselittelyä. Monella D2:lla on nimenomaan kaikki nuo vaikeudet jotka on todettu paraneva LCHF ruokavaliolla. Kaikki testit VHH ruokavalion ja vähärasvaisen välillä ovat päättyneet katastrofiin vähärasvaiselle. LCHF ruokavalion on myös todettu parantavan kolesteroliarvoja ja verenpainetta. Painonhallinnassa LCHF/VHH ruokavalio on täysin ylivaoimainen vähärasvaisen verrattuna.

      Kaiken yllämainitsemani lisäksi olen todennut omalla kohdallani että LCHF/VHH ruokavalio toimii juuri niinkuin ravinto/lääketieteellinentutkimus kertoo.

      Hyvää keväänjatkoa sinulle.

      Terv Veijo

      Poista
  7. Tyydyttynyt rasva voi olla erittäin haitallista terveydelle, jos on geeniperimä on tietynlainen. Joka 500. suomalainen sairastaa periytyvää familiaalista hyperkolestrolemiaa, joka voi vaikeimmassa muodossaan johtaa sepelvaltimotautiin jo ennen 20. ikävuotta. Tärkein hoito on tyydyttyneen rasvan välttäminen.

    http://www.lastenendokrinologit.net/potilaille/fhohje.html

    Toki rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä on muitakin. Eli vaikka tyydyttymätön rasva toisille on aivan OK, ei sitä voi varauksettomasti kaikille suositella. Diabeetikoillahan on erityisen suuri riski sairastua sepelvaltimotautiin.

    Kaksi korkealuokkaista tutkimusta rasvan laadusta, joihin kannattaa tutustua ovat Lyon Diet Heart ja Oslo Diet Heart. Niissä tehtiin monia muutoksia rasvan vaihdon lisäksi. Tulokset ovat vakuuttavat, LDH jouduttiin keskeyttämään, kun koehenkilöiden kuolleisuus oli 70% vähäisempää kuin kontrolleilla (ei kovin reilua, jos sattui kuulumaan kontrolli-ryhmään).

    Miksi kerrot VHH-ruokavalion erinomaisuudesta? Eikö puhe ollut rasvan laadusta? Mielestäni monille D2-potilaille hiilihydraattien rajoitus on paikallaan.

    Dyslipidemia tapauksissa on syytä puuttua myös ravinnon rasvan laatuun. Triglyseridi-arvot tosin korjaantuvat hiilihydraatteja erityisesti sokeria rajoittamalla.

    VastaaPoista
  8. Terve Jan!

    Syötiin minkä ruokavalion mukaan hyvänsä niin on aina olemassa sairauksia jotka asettavat rajoituksia.
    Miksi kirjiotin LCHF/VHH ruokavaliosta? Syynä on lausuntosi joka on suunnattu diabeetikoille: "tyydyttyneen rasvan syöminen ei ole hyväksi diabeetikolle". Kun kyseisiä väittämiä heitetään yleispäteväksi ilman mitään todella tukevaa perustetta niin väitteestä ei ole muuhun kuin sotkemaan keskustelua. Kysin aikaisemmin oletko sitä mieltä että Ruotsin Sosiaalihallituksen professori Berne on, tarkastettuaan kahden vuoden ajan LCHF ruokavalion (rasvaa > 60E%)terveysvaikutuksia, väärässä? Olen kolme vuotta yrittänyt löytää tasokasta tietoa tyydyttyneen rasvan vaarallisuudesta ja väitteesi ei ole edes välähtänyt joukossa. Toisaalta tyydytetyn rasvan vaarattomuus terveydellemme on todettu kerta kerran jälkeen. Blogistani ei ole mitään vaikeuksia löytää kyseisiä raportteja, esim: http://lchf3356.blogit.fi/tunnettu-sydankirurgi-kertoo-sen-mika-aiheuttaa-sydansairaudet/

    Ruotsin elintarvikelaitoksen tyydyttyneen rasvan vaarallisuuden tueksi esittämät 72 tutkimusraporttia osoittautuivat myös keppoisiksi, loppulausunto "EI MITÄÄN TIETEEN TUKEA".

    http://lchf3356.blogit.fi/juttu-kulkee-selvasta-asiasta/

    Suuret laivat kääntyy hitaasti mutta nekin kääntyvät kun on pakko.

    http://lchf3356.blogit.fi/tyydytetn-rasvan-turha-pelko/


    terv Veijo

    VastaaPoista
  9. Veijo, kuinka voi vetää yhtäläisyysmerkin vähähiilihydraattisuuden ja tyydyttyneen rasvan välille? Ne ovat kaksi eri asiaa. Lisäksi siteerasit minua väärin. Sanoin, että en suosittele tyydyttyneen rasvan LISÄÄMISTÄ. Suorituksissahan on 10 E% tyydyttynytä rasvaa, ei 0E%. No tosin viimeisin Sydänliiton suositus on 7-10E%.

    Silmäilin linkkejäsi läpi, ja näyttäisi siltä että sinulla on mennyt hieman rasvan laatu ja määrä sekaisin. En edelleenkään vastusta hiilihydraattien rajoittamista D2:n yhteydessä.

    Ensimmäinen linkkisi ei ala kovin lupaavasti. Dwight Lundell menetti lääkärinoikeutensa jo vuosia sitten. Sinällään Lundell on todennäköisesti oikeasssa tulehduksen roolista sepelvaltimotaudissa. Suomen Sydänliiton ylilääkäri Mikko Syvänne kirjoittaa blogissaan: "Onko tiedolla tulehduksesta ja valtimotaudista käytännön merkitystä? On, sillä ravinto, joka sisältää paljon hedelmiä ja vihanneksia, kokojyvätuotteita sekä enemmän pehmeää kuin kovaa rasvaa, on tulehdusta vähentävä verrattuna ´länsimaiseen´ ruokavalioon." Tyydyttynyttä rasvaa pidetään tulehdusta lisäävänä tekijänä.

    http://bit.ly/H4UVzU

    Toinen linkkisi ei sisällä mitään rasvan laadusta. Kolmannessa linkissä on sekalainen kokoelma mielipiteitä monista asioista. En saa siitä aivan otetta.

    En ole ennen kuullut prof. Bernestä, mutta diabete.fi näköjään on: "Tieteellinen pohja puuttuu

    Ruotsin Sosiaalihallitus ei suosittele äärimmäisen vähähiilihydraattista ruokavaliota kuten Atkinsin dieettiä tai LCHF:ää (Low Carb High Fat).

    – Meillä ei edelleenkään ole riittävää tieteellistä näyttöä hyvin vähähiilihydraattisen ruuan vaikutuksista, sanoo Christian Berne, Uppsalan yliopistollisen sairaalan professori ja ylilääkäri, joka toimii myös Ruotsin sosiaalihallituksen asiantuntijana."

    VastaaPoista
  10. Terve Jan!

    ”Veijo, kuinka voi vetää …….?”

    Jan, millä arvelet vähennetty hiilihydraatti korvataan LCHF ruokavaliossa? LCHF =Low Carb HIGH FAT. Animaalisten tyydytettyjen rasvojen kohdalla ei minkään tyyppistä rajoitusta.

    ”Lisäksi siteerasit minua väärin. Sanoin, että en suosittele tyydyttyneen rasvan LISÄÄMISTÄ. Suorituksissahan on 10 E% tyydyttynytä rasvaa, ei 0E%. No tosin viimeisin Sydänliiton suositus on 7-10E%.”

    En siteerannut sinua väärin koska mielestäni on täysin tarpeetonta ottaa nykyisiä ravintosuosituksia vertailuksi koska niille ei löydy tieteellisiä perusteita. Asia tarkastettiin Ruotsissa kuten aikaisemmin mainitsin.

    ”Silmäilin linkkejäsi läpi, ja …..”

    En usko että minulla on minkäänlaista harhaluuloa rasvanlaadusta LCHF ruokavalion yhteydessä. Koen erittäin vapauttavana sen ettei minun tarvitse miettiä tarpeettomasti tyydyttyneen rasvan ”vaaroja”. Käytän tietenkin myös hyvälaatuisia öljyjä mutta pääpaino on animaalisilla rasvoilla. Paljon vihanneksia ja riittävästi liikuntaa.
    Olen hieman epäilevällä kannalla siinä mitä meinaat hiilihydraattien rajoittamisella diabeteksen yhteydessä mutta huomioon ottaen sikean luottamuksesi THL:n suositukseen niin uskon että virallinen ravintosuositus diabeetikolle on lähellä sydäntäsi. Kyseinen suositus on minun mielestäni täysin päin seiniä. Olen pyytänyt Diabetesliitolta perustelija mutta niitä ei ole kuulunut. Toisaalta tiedän että niitä ei löydy. Ruotsissa suoritetun tarkastuksen tulos: ”Ei tieteellistä perustetta”.

    ”Ensimmäinen linkkisi ei ala kovin lupaavasti. Dwight Lundell menetti ………….”

    Sanotaan nyt näin hieman ylimielisesti että licenssin menettäminen ei poista hänen kokemustaan alueella.
    Hauska sattuma, kirjoittaessani kuuntelen juuri TV ohjelmaa jossa puhutaan hiilihydraattien tulehduksia aiheuttavasta ominaisuudesta. Äänessä on yksi pahimpia LCHF ruokavalion vastustajia (professori)ja hän toistaa samaa asiaa mitä olen lukenut LCHF ruokavaliota kannattavien professorien kertovan vuositolkulla. Laiva kääntyy, kuten sanottua.

    " Tyydyttynyttä rasvaa pidetään tulehdusta lisäävänä tekijänä.”

    Riippuu täysin siitä mistä mielipide tulee ja kuinka vakuuttavilla perusteilla. Itse en ole nähnyt jotain vastaavaa muualla kuin joidenkin rottakokeiden yhteydessä. (Linkkisi ei auennut).

    ”Toinen linkkisi ei sisällä mitään rasvan laadusta. Kolmannessa linkissä on sekalainen kokoelma mielipiteitä monista asioista. En saa siitä aivan otetta.”

    Ymmärrän täysin miksi et saa otetta linkeistäni. Olemme sen verran kaukana toisitemma ajattelussa tässä kysmyksessä.

    En ole ennen kuullut prof. Bernestä, mutta diabete.fi näköjään on: "Tieteellinen pohja puuttuu

    Berne kantaa myös lempinimeä ”Diabetesprofessori”. Mielestäni erittäin tasapainoinen ja siinä mielessä erittäin sopiva ravintokysymyksiä tarkastaviin ryhmiin.

    ”Ruotsin Sosiaalihallitus ei suosittele …….”

    ”– Meillä ei edelleenkään ole riittävää tieteellistä ”

    Vertaa:

    2005 teki 2 Diabetesliiton dietistiä ilmoituksen Sosiaalihallitukselle Annikan ravintoneuvoista diabeetikoille. Juttu ei ollutkaan helppo selvitettänä ja asiaa selvittämään kytkettiin diabetesprofessori Christian Berne Upsalasta.

    2008 tuli päätös joka oli ainutlaatuinen maailmassa:
    Professori Christian Berne, lausunto:
    http://pagina.se/filer/berneyttrande1.pdf

    Sosiaalihallitus, päätös.

    http://pagina.se/filer/SocvsDahlqvist.pdf

    ”LCHF on tieteeseen ja käytännön kokemukseen perustuva hoitomuoto D2:ssa ja painonhallinnassa”
    Lue myös: http://lchf3356.blogit.fi/uudet-suositukset-diabeetikon-ruokavaliosta-ruotsissa/

    Kun näiden keskustelujen yhteydessä virallisen ruokavalion kannattajat joka kerta ottavat esille todennäköiseti ainoan jäljellä olevan vastaväitteen niin mielestäni kyseessä on temppu joka todella kertoo mitä sanonta ”heitellä kiviä lasitalossa” tarkoittaa.
    Virallisen ravintosuosiksen tueksi ei löydy pitkä- eikä lyhytaikaista tieteellistä näyttöä. Sen mitä voi huomata on että ylipaino- ja diabetesongelma on räjähtämässä käsiin.

    Hyvää kevään jatkoa.
    Terv. Veijo

    VastaaPoista
  11. Miksi hiilihydraatit tarvitsee korvata jollain, jos henkilö on liikapainoinen? Hiilihydrattien vähentäminen johtaa suurempaan rasvan osuuteen, HIGH FAT.

    Ei kai väärin siteeraminen ole mielipidekysymys? Siteeraat joko oikein tai sitteen et. Linkkinikin toimii mainiosti.

    Nyt jatkat jankkaamista hiilihydraateista, joista siis olen kanssasi pääpiirteittäin samaa mieltä. Jatketaanpa alkuperäisellä aiheella, eli rasvan laadulla.

    Alla olevasta linkistä löytyy blogissasi referoimasi socialstyrelsen tuoreet suositukset, joita on ollut tekemässä myös mainitsemasi Berne:

    http://bit.ly/sZ2oW9

    Lainaus suosituksista kohdasta VHH: "I extrem lågkolhydratkost står fettet för mer än 50 procent av den totala energin. Det är därför viktigt att välja livsmedel som innehåller omättade fetter [9, 11]."

    Jos voisit suomentaa lainausmerkkien välissä olevan tekstin, ruotsinkileni on ruiosteessa. Alla vielä lainauksen sisältämät viitteet.

    http://1.usa.gov/GTudcJ
    http://1.usa.gov/GXZHN0

    Kohdassa kohtuullinen hiilihydraattien rajoittaminen lukee seuraavaa: "I en stor befolkningsstudie jämfördes två grupper som till vardags
    åt olika lågkolhydratkoster: en av kosterna innehöll mycket animaliskt
    fett och den andra innehöll mycket vegetabiliskt fett. Risken för hjärtkärlsjukdom, dödlighet och cancer visade sig vara högre i gruppen som ersatte en del av kolhydratintaget med animaliskt fett och lägre
    i gruppen som åt vegetabiliskt fett [12]."

    Alla linkki tekstin viitteeseen:

    http://1.usa.gov/GUi7vl

    Näyttää vahvasti siltä, että olet valikoiden lukenut uusia suosituksia. Jos olet aidosti kiinnostunut tietteellisestä tiedosta, suosittelen tutustumaan myös itse alkuperäisiin tutkimuksiin, katsauksiin ja meta-analyyseihin. Toisen käden tieto voi olla värittynyttä ja joskus jopa täysin väärää.

    VastaaPoista
  12. Alla olevasta linkistä löytyy hyvä emeritusprofessori Antti Aron kirjoitus otsikolla "Diabeetikkojen ruokavaliosuositus on kohdallaan"

    http://www.diabetes.fi/files/1683/DjaL_4_2011_netti.pdf

    VastaaPoista
  13. Terve Jan!

    Kuten totesin aikaisemmin näkemyksemme eri syistä ovat niin kaukana toisistaan että emme pääse puusta pitkään asiassa. Aika näyttää. Antti Aron kirjoituksesta sen verran että hän puolustaa kynsin hampain Ruotsissa tarkastuksessa hölynpölyksi (ei mitään tieteen tukea)todettua diabetikon ruokavaliota. Jos alkaisin noudattamaan kyseistä niin apteekki olisi seuraava osoite. Kiitos, viihdyn paremmin ilman lääkitystä ja kaikki lääkärintarkastuksissa todetut arvot kunnossa.

    terv Veijo

    VastaaPoista
  14. Pieni lisäys ja yhteenveto Jan.

    Mennyt vuosi:

    http://lchf3356.blogit.fi/mennyt-vuosi-2011/

    terv Veijo

    VastaaPoista
  15. Yhteenvetosi kohta, Vuoden ravintotutkimus, kaikki luokat:

    http://care.diabetesjournals.org/content/34/1/14.abstract

    vie suoraan tutkimukseen, jossa todetaan tyydyttymätöntä rasvaa sisältävien ruoka-aineiden (oliiviöljy ja pähkinät) vähentävän diabeteksen riskiä. Hienoa Veijo, että myönnät näin suoraan minun olevan oikeassa :)

    VastaaPoista
  16. Terve Jan!

    "Kuin piru raamattua" ;=))

    Vertailussa oli vähärasvainen ja Välimeren ruokavalio. Olisi tietenkin ollut erittäin mielenkiintoista jos joku VHH "versio", esim. LCHF olisi ollut mukana. Mutta kun ei ja näin ollen on mahdotonta vetää muita johtopäätöksiä asiasta kuin että hiilihydraattien vaihtaminen rasvaan on terveydelle edullista. En ole vieläkään nähnyt yhtään laadukasta tutkimusta siitä että tyydytetyn rasvan vaihtaminen monityydytettyyn antaisi terveysetuja.

    terv Veijo

    VastaaPoista
  17. Pieni lisäys Iltalehden artikkelin johdosta:

    http://lchf3356.blogit.fi/iltalehti-jatkaa-tollolinjalla/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pikku huomio vain: ne jotka söivät vähiten lihaa ja olivat terveimpiä söivät myös eniten viljatuotteita, niin kuin Kostdoktorn on ystävällisesti merkinnyt. Voidaanko siis turvallisesti sanoa, että viljatuotteiden välttäminen lisää kuoleman riskiä?

      Vaikka protaus on vasta "tulossa", ei kai se ole missään ristiriidassa karppauksen kanssa. Miten proteiinin hyvä laatu olisi karppaajalta pois?

      Poista
  18. Kiitos Jan asiallisesta keskustelusta!

    terv Veijo

    VastaaPoista
  19. Vähärasvaisessa ryhmässä 79% koehenkilöistä söi >35% rasvaa. Eli se ei ollut niin sittenkään vähärasvainen. Tutkijat toteavatkin, että mitä enemmän kasvirasvaa sitä pienempi riski sairastua diabetekseen, tutkimusryhmästä riippumatta.

    Sepelvaltimotaudin osalta homma näyttää selvältä. Tyydyttyneen korvaaminen monityydyttymättömällä vähentää riskiä.

    http://www.springerlink.com/content/a8119380u1m65617/fulltext.pdf

    VastaaPoista
  20. http://www.aftonbladet.se/nyheter/article14129336.ab?teaser=true

    ”Än i dag finns ingen korrekt genomförd undersökning som visar sambandet mellan fett och hjärtinfarkter”

    Tähän päivään mennessä ei löydy yhtään luotettavaa (oikein suoritettua) tutkimusta joka näyttää yhteyden rasvan (tyydytetyn) ja sydäninfarktien välillä.

    terv Veijo

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kumpi on oikeassa Aftonbladet vai Harvard? Vaikka eihän niissä puhuta samasta asiasta; tuo "tyydytetyn" taisi olla oma lisäyksesi? Laatu ja määrä ei ole sama asia.

      Poista
  21. Terve Jan!

    Yritän olla muuttelematta asioita käännöksissäni. Animaliskt fett=eläinrasvaa.

    "I våldsamma sammandrabbningar strider Livsmedelsverket tillsammans med en bataljon experter som envist hävdar att vi blir sjuka av att äta ANIMALISKT FETT mot en sannolikt lika stor bataljon läkare, forskare och lekmän som har mage att påstå att det är rena nyset."

    Kysymysesi siitä kuka on oikeassa lehti vai Harvard oli kai tarpeeton. Uutisessa kerottiin käymässä olevasta keskustelusta(ilmiriidasta) siitä ketkä professorit, tutkijat, asiantuntijat ja suuri yleisö, joita löytyy niin Elintarvikelaitoksen kuin vastustajienkin puolelta on oikeassa. Tähän saakka mediassa olleet keskustelut asiasta ovat olleet ymmärrettävästi täysi katastrofi Elintarvikelaitokselle (oma mielipiteeni)

    Aftonbladet on muuten samaa luokkaa roskalehti kuin Iltalehtikin. (Jopa julkaisujen nimet passaa)

    terv Veijo

    VastaaPoista
  22. Ok, itse en ota vastuuta omasta ruotsin kielen ymmätämisestäni :)

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...