L-karnitiini on aminohappo, jota on erityisesti lihassa.
Sitä ei kuitenkaan esiinny proteiinien rakenteiden osana. Sen yhtenä tehtävänä on
auttaa rasvahappoja pääsemään mitokondrioihin hapetettavaksi, eli se osallistuu
rasvan palamiseen. Karnitiini ei ole ihmiselle välttämätön aminohappo, vaan
elimistö muodostaa sitä itse. Sen sijaan lihansyöjien kuten kissojen täytyy
saada sitä ruokavaliosta.
Jo pitkään on tiedetty eläinkokeiden perusteella, että
imeytymätön karnitiini voi päätyä suoliston mikrobien ravinnoksi. Tällöin siitä
voi bakteerikannasta riippuen muodostua trimetyyliamiinia (TMA) joka voi
imeytyä ja muuttua maksassa trimetyyliamiini-N-oksidiksi (TMAO). TMAO puolestaan
lisää hiirillä kolesterolin kertymistä valtimoiden seinämiin, ja näin edistää
valtimoiden tukkeutumista.
Melko tuoreessa tutkimuksessa (Koeth ym. 2013) osoitettiin ensimmäisen kerran, että
myös ihmisillä punaisen lihan syönti lisäsi TMAO:n määrää verenkierrossa ja
ehdotettiin, että karnitiini ja näin myös punainen liha aiheuttaisivat sydän-
ja verisuonitauteja. Järkeen käypää, vai mitä?
Asia kuitenkin mutkistuu, kun otetaan huomioon tieto, että
punainen liha lisää ihmisillä vain aavistuksen sydän- ja verisuonitautien riskiä,
mutta prosessoitu liha kuten makkara lisää riskiä huomattavasti.
Lihavalmisteissa on jäljellä vain murto-osa kokolihan karnitiinista. Lisäksi tänä vunna ilmestyneessä tutkimusyhteenvedossa (DiNicolantonio ym. 2013) osoitettiin karnitiinilisän jopa
vähentävän sydänoireita henkilöillä, jotka olivat jo kokeneet sydänkohtauksen.
Olemassa oleva tutkimusaineisto oli tosin melko rajallinen. Näyttäisi kuitenkin
siltä, että lihan syönnistä ei tarvitse vielä luopua aivan kokonaan. Kohtuullisena punaisen lihan käyttönä voidaan pitää alle 500g lihaa viikossa.
DiNicolantonio
ym. L-Carnitine in the Secondary Prevention of Cardiovascular Disease: Systematic
Review and Meta-analysis. Mayo Clin Proc. 2013.
Koeth ym.
Intestinal microbiota metabolism of L-carnitine, a nutrient in red meat,
promotes atherosclerosis. Nat Med. 2013 Apr 7.
Image courtesy of Maggie Smith / FreeDigitalPhotos.net
Oletko Jan löytänyt luotettavaa lähdettä missä vertailtaisiin eri ruokien karnitiinipitoisuuksia?
VastaaPoistaYksi havinto on ollut lisäksi se, että lihan syönti sinänsä ehkä muokkaa suoliston bakteeristoa niin, että se tuottaa hanakammin TMAO:ta eri lähteistä. Vielä ei tiedetä onko makkara ja prosessoitu liha tässä suhteessa bakteeristolle vielä huonompaa. Joka tapauksessa antibiootilla alasajettu suolistomikrobisto ei tuottanut TMAO:ta pihviaterian jälkeen. Lisäksi vegaanit (joilla on erilainen suoliston mikrobisto) tuottivat vähemmän TMAO:ta samankokoisen pihviaterian jälkeen kuin sekasyöjät (Heikki Koistinen, Lääkärilehti pääkirjoitus 16.8.2013)
Eli katse myös ruuan suolistobakteerivaikutuksiin, eikö?
En tiedä luotettavia lähteitä karnitiinipitoisuuksista. Aika vaikea aihe tuo ruoan suolistobakteerivaikutus. Haastava tutkimuskohde, mutta ilman muuta huomion arvoinen. Ehkä karniinilisien kanssa kannattaa tässä vaiheessa kuitenkin noudattaa varovaisuutta.
VastaaPoista