 |
| Näyttelyaluetta |
Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät pidettiin Marina Congress Centerissä 4.-5.10. Tämän vuoden teemana oli liikunta ja ravitsemus. Aihetta käsiteltiin monesta näkökulmasta, niin teoreettisesti kuin käytännönläheisestikin. Itselleni mielenkiintoisin esiintyjä oli Maastrichtin yliopiston professori
Klaas Westerterp. Hänen esityksensä käsitteli
fyysistä aktiivisuutta, ravitsemusta ja kehonkoostumusta. Westerterpin sanoma oli lyhyesti: liikunnan määrän lisääminen ei lisää kokonaisenergiankulutusta. Eli tutkimusten valossa, ravinnon saantiin puuttuminen on kulutuksen lisäämistä tehokkaampi tapa vähentää liikapaino. Erityisen mielenkiintoisia olivat myös urheilijoiden ja valmentajien esitykset liikuntaravitsemuksesta. Kuulijoiden mielestä maastohiihtäjien ravitsemusohjelma toi mieleen kuulennot.
Ravitsemuspäivien yhteydessä julkistettiin myös RTY:n valitsema vuoden
Ravitsemusvaikuttaja. Tänä vuonna valituksi tuli dosentti
Ursula Schwap.
Mielenkiintoisella näyttelyalueella riitti nähtävää. Kävin mittauttamassa kehonkoostumukseni sekä
InBodyn, että
Tanitan laitteilla. Ihmetystä aiheutti laitteiden kovin erilaiset tulokset.
Tanita mc-180 antoi rasvaprosentiksi 13, mutta
InBody 230 puolestaan päätyi seitsemään prosenttiin!?! Rasva% 7 on tietysti mairitteleva tulos, mutta olen taipuvainen uskomaan, että 13% on lähempänä totuutta. Myös perinteinen pihtimittaus vahvistaa tämän. Joka tapauksessa taidan lopettaa oman kokeellisen diettini, jonka viime vaiheessa pudotin 13kg.
Ensi vuonna Ravitsemuspäivien aiheena on sitten
allergia. Nähdään siellä!
Minäkin olin Westertorppia kuuntelemassa. Mielestäni toinen pointti oli, että nykyihminen ei ole oleellisesti vähentänyt liikkumista viimeisen kahden kymmenen vuoden aikana. Tämä oli pienoinen yllätys minulle. Siten väestöjen lihominen ei ole Westertorpin mukana selitettävissä liikunnan puutteella. Hänen mukaansa syömme vain entistä enemmän, mutta emme raportoi (tutkimuksissa) tätä muutosta. Mielenkiintoinen nyanssi: ravitsemusterapeutitkin vähentävät energiankulutustaan n. 16 % ruokakirjanpidon aikana, vaikkakaan eivät "sorru" aliraportointiin. Pelkkä ruokakirjanpito vähentää siis energian saantia n 15 % päivä. Lisäksi osalla väestöllä, erityisesti liikapainoisilla, ongelmana on myös aliraportointi, Westertorpin mukaan.
VastaaPoistaMuissa luennoissa minut yllätti se miten innokkaasti runsasproteiinisia ruokavalioita suositellaan urheilijoille. 1,5 -2,0 g/kg tuntui olevan peruskauraa.
Reijo
Hyvä pointti fyysisestä aktiivisuudesta. Myytti kokonaisenergiankulutuksen laskusta nykyaikaisen yhteiskunnan myötä elää vahvana.
VastaaPoistaAliraportointi on suuri ongelma ravitsemustutkimuksessa, myös oman vähäisen tutkimuskokemukseni mukaan. Käsittääkseni, alirapotointi voi olla helposti kymmenien prosenttien luokkaa. Aliraportointi ja kirjanpidosta johtuva syömisen väheneminen on hyvä pitää mielessä myös kliinisssä työssä.
Mitenkähän on muuten ravinnonsaannin selvittämisen luetettavuus, nyt pinnalla olevien rasvatutkimusten suhteen. Olettaisin, että esim. suurissa väestötutkimuksissa käytetään vielä ruokapäiväkirjojakin epätarkempia frakvenssikyselyitä tms. Tämä omalta osaltaan vaikkeuttaa tulosten tulkintaa.
Proteiinin suhteen näkisin, että urheilijat ja heidän valmentajansa pelaavat varman päälle. Lyhyen aktiiviuran aikana ei ole aikaa odottaa tutkimusnäyttöjä proteiinin hyödyistä, joita mahdollisesti saadaan vasta vuosien päästä. Kreatiinin suhteen oli hieman samankaltainen tilanne 90-luvulla. Terveys onkin sitten toinen juttu, eikä välttämättä nuoren urheilijan prioriteetti nro 1. Vielä en ole kuullut kenenkään kotimaisen varsinaisen ravitsemusterapeutin suosittelevan noin suuria proteiini määriä.