Vuosi 2010 lähenee loppuaan. Kuluvan vuoden kohokohta treenikirjarintamalla oli lääkäri Doug McGuff:n ja kirjailija John Little:n kirjoittama viime vuonna julkaistu kirja: Body by Science. Kirjan ohjelman taustalla on edesmenneen Mike Mentzerin tunnetuksi tekemä heavy duty -niminen korkea intensiivinen harjoitusmenetelmä (HIT). Varsinainen suuri hahmo niin tämän kirjan kuin Mentzerinkin menetelmän takana on Arthur Jones, joka on erityisen tunnettu ns. Colorado Experiment:stä ja Nautilus-epäkeskoharjoituslaitteiden kehittäjänä. Jo 70-luvulla kehitetty HIT-menetelmä on aivan viime vuosina saanut tukea tieteellisestä tutkimuksesta. Kirjassa esitelläänkin Burgomaster ym.(2005) ja Gibala ym.(2006) tekemät Suomessakin laajasti mediahuomiota saaneet tutkimukset, joissa osoitetaan kiistatta intensiivisen harjoittelun edut perinteisempään volyymiharjoitteluun nähden. Tämän perinpohjaisen kirjan alusssa määritellään yllättäen ei niin itsestään selvät termit: health, fitness ja exercise. Kirjassa pohditaan lisäksi melko syvällisesti aineenvaihdunnan biokemiaa ja genetiikan merkitystä harjoittelussa. Kirjassa Kenneth Cooper (Aerobics 1968) esitetään vääränä profeettana. Kirja sisältää täydellisen HIT-ohjelman liikekuvauksineen. Ensisijalla ovat harjoituskoneilla tehtävät liikkeet Arthur Jonesin hengessä. Muita esiteltyjä harjoitusprotokollia ovat John Little:n Max Contraction ja Ken Hutchins:n Super Slow. Oma huomioni on, että näillä menetelmillä ei ole takanaan mitään suurta tieteellistä näyttöä. Kirjan sisältämän ohjelman luvataan alentavan kolesterolia, kiihdyttävän aineenvaihduntaa, parantavan sydänterveyttä, liikkuvuutta, insuliiniherkkyyttä, luun tiheyttä, vähentävän rasvakudosta sekä helpottavan nivel- ja selkävaivoja. Kovia väittämiä, mutta toisaalta liikunnalla todella on vaikutusta näihin kaikkiin tekijöihin.HIT-harjoittelun suurena etuna pidän sen pienestä harjoittelufrekvenssistä johtuvaa vähäistä kokonaiskuormitusta. Kerran viikossa tapahtuva harjoittelu ei helposti johda rasitusvammoihin. Harjoituskoneiden suosiminen sopii puolestaan hyvin aloittelijoille ja varttuneemmille harjoittelijoille.
Kirja on inspiroiva, erittäin hyvin koostettu ja kirjoitettu. Se sisältää sopivassa suhteessa tiedettä, käytännön elämästä otettuja esimerkkejä ja harjoitusfilosofisia pohdintoja. Mitään suuria silmään osuvia asiavirheitä ei kirjasta löydy. Tosin kaikkia väitteitä ei voi pitää tieteellisesti veden pitävästi todistettuina. Kirjan sisältö poikkeaa liikuntatieteen valtavirrasta, ja ravitsemustieteilijänä on vaikea ottaa kantaa kumpi on oikeassa. Ravitsemukseen kirjassa ei juuri puututa, vaikka todellisuudessa se on vähintään yhtä tärkeässä roolissa kuin harjoittelu, ainakin näkyvien tulosten kannalta. Terveyssatama suosittelee kirjaa kaikille harjoittelusta kiinnostuneille. Erityisesti se sopii niille jotka viettävät aikaansa lenkkipolulla tai salilla enemmän kuin pari tuntia viikossa.
Alla olevasta linkistä löytyy mm. mielenkiintoisia videoklippejä HIT-harjoittelusta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti