sunnuntai 6. syyskuuta 2015

Safkatutka lietsoo jälleen pelkoa - aiheettomasti?

Maalikkopohjalta ponnistava Safkatutka-sivusto lietsoo jälleen ruoka-aineisiin liittyviä pelkoja tuoreessa transrasvoja käsittelevässä artikkelissaan. Amerikkalaistyyliin Safkatutka poimii elintarvikkeiden aineosaluettelosta vaikeita termejä ja antaa ymmärtää niiden olevan vaarallisia.

Jutussa transrasvojen todetaan kiistatta olevan terveydelle haitallisia ja paheksutaan Suomen sallivaa linjaa transrasvojen käytössä. Tästä voi helposti olla samaa mieltä. Olisi mielestäni hyvä jos transrasvan käyttö olisi kiellettyä ja elintarvikkeiden transrasvapitoisuus pitäisi pakkauksissa ilmoittaa.

Tämän jälkeen safkatutka esittää väitteen, että elintarvikkeiden emulgointiaineet rasvahappojen mono- ja diglyseridit sisältävät  transrasvaa, ja näitä käyttämällä yritettäisiin elintarvikkeisiin lisätä piilotransrasvaa. Yhtenä esimerkkinä on suomalainen näkkileipä.


Rasvahappojen mono- ja diglyseridit = transrasva?
Syömämme rasva ja myös kehomme itse tuottama rasva muodostuu glyserolista, rasvahapoista ja näiden yhdistelmistä; triglyglyserideistä, diglyserideistä ja monoglyserideistä.  Rasvahappojen mono- ja diglyseridit ovat siis suomeksi rasvaa. Se sisältävätkö ne transrasvaa, riippuu luonnollisesti niiden raaka-aineesta. Kaikki rasvahappojen mono- ja diglyseridit eivät suinkaan transrasvoja sisällä.

Safkatutka antaa ymmärtää näkkileivän
sisältävän merkittävästi transrasvaa.
Safkatutka antaa esimerkissään ymmärtää, että suosittu Vaasan Koulunäkki olisi merkittävä piilotransrasvan lähde. Fineli-tietokannan mukaan ruisnäkkileipä (17% kuitua) sisältää kuitenkin 0g/100g transrasvaa. Tarkastin asian vielä Vaasan Oy:stä (myös Safkatutka olisi voinut tehdä niin). Vastauksen mukaan Vaasan suosii transrasvavapaita rasvoja mukaan lukien emulgointiaineet ja jauhoseokset. Rasvaa sisältävät raaka-aineet sisältävät luonnostaan hyvin pieniä määriä (liikutaan milligramma-tasolla) transrasvaa. Taso on niin alhainen, että voidaan sanoa, että Koulunäkki ei sisällä transrasvaa.

Transrasvaa piilotellaan emulgointiaineiden avulla?
Entä sitten emulgointiaineiden merkitys kokonaisuuden kannalta? Safkatutka kirjoittaa:
"Näin ollen ruoanvalmistajat pystyvät merkitsemään tuotteen rasvattomaksi tai kevyt-tuotteiksi, koska mono- ja diglyseridejä ei lasketa tuoteselosteessa ilmoitettaviksi rasvoiksi. Et siis tiedä niitä syödessäsi, minkä verran transrasvoja syöt."
Tässä salaliittoväitteessä ei ole juurikaan järkeä, sillä kuten Safkatutka itse kertoi Eviraa lainaten, Suomessa transrasvan määrää ei tarvitse pakkauksissa ilmoittaa. Miksi siis piilotella? Myöskään rasvaton- tai kevyt-tuote yhteys ei vaikuta mielekkäältä varsinkaan näkkileivän kohdalla, jota ei edes yleensä markkinoida näillä väittämillä.

Kaikenkaikkiaan emulgointiaineiden käyttömäärät leivissä ovat pieniä ja merkitys jää suuressa kuvassa hyvin pieneksi, myös silloin kun ne sisältävät hieman transrasvaa. Suomalaisten transrasvansaanti on keskimäärin vähäistä. Eniten Suomessa transrasvaa saadaan rasvaisista maitovalmisteista. Maitorasvasta 3-5 prosenttia on transrasvaa. Ristiriitaisesti Safkatutka on aikaisemmin suositellut maitorasvan käytön lisäämistä päiväkodeissa, kouluissa ja vanhainkodeissa.

Luota tutkittuun ravitsemustietoon, älä pelotteluun! Aiheeseen liittyviä asiantuntevia kirjoituksia mualla:

Reijo Laatikainen: Missä tuotteissa on vielä transrasvaa?
Reijo Laatikainen: Teollinen transrasva häviää elintarvikkeista meillä ja muualla
Jussi Riekki: Espoolaisvanhemmat ”safkatutkalla"
Anja Nysten: Safkatutkan kemikaalihuttua
Anja Nysten: Blogitutkailua - selluloosaa ja muuta safkaa


1 kommentti:

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...