torstai 21. heinäkuuta 2011

Elintavat vaikuttavat painoon

Harvardin tutkijat ovat julkaisseet tulokset laajasta pitkittäistukimuksesta liittyen elintapojen ja painon yhteyteen. Toisin kuin suomessa on uutisoitu, kyse ei ollut laihdutuksesta vaan tutkimuksessa seurattiin osallistujien painonmuutoksia 12-20 vuoden ajan. Tiedot ruokavaliosta kerättiin neljän vuoden välein. Koehenkilöt eivät olleet tutkimuksen alussa lihavia (BMI ilmeisesti <30). Koehenkilöiden paino nousi keskimäärin 1,5kg jokaisen neljän vuoden jakson aikana. Yksilöllinen vaihtelu oli tietenkin suurta.


Kuva: www.pronutritionist.net



Ruoka-aineista parhaiten painon kanssa korreloivat, eli painoa nostivat:
  1. Perunalastut
  2. Peruna
  3. Sokeroidut juomat
  4. Liha
  5. Lihavalmisteet
Näin siis NEJM tiivistelmän mukaan. Tosin jostain syystä NY Times nostaa omassa uutisoinnissaan ykköseksi ranskanperunat? Onko englanninkielialueen sisällä chips, fries ja crisps termit menneet sekaisin, vai mistä on kysymys? Tutkija Dariush Mozaffarian mainitsee kyllä alla olevalla tutkimukseen liittyvällä videolla ranskalaiset pahimpana lihottajana.


Diet, Lifestyle, and Long-Term Weight Gain from Harvard School of Public Health on Vimeo.


Turkkilainen cacik, jogurttia ja kurkkua
Käänteisesti painon kanssa korreloivat mm. seuraavat ruoka-aineet:
  1. Jogurtti
  2. Pähkinät
  3. Hedelmät
  4. Kokojyvävilja
  5. Vihannekset


Tutkijoiden mukaan jogurtin positiiviset vaikutukset johtuvat sen sisältämistä bakteereista, mitkä voivat vaikuttaa ruoansulatuselimistössä kylläisyyttä lisäävästi. Bakteereilla saattaa lisäksi olla myös muita vaikutusmekanismeja.  Maitotuotteilla ei muutoin havaittu olevan vaikutusta painoon. Kannatta huomioida, että eri jogurteissa käytetään erilaisia hapatteita. USA:ssa tehdyn tutkimuksen tulokset eivät välttämättä tältä osin ole suoraan siirrettävissä Suomen olosuhteisiin. Muiden ruoka-aineiden kohdalla todennäköisesti niiden rasva- tai kuitupitoisuus edesauttavat kylläisyyden säätelyssä.

Mikä myös on mielenkiintoista, tällä hetkellä muodissa olevat FAD-dietit, kuten paleo tai VHH eivät oikein istu edellä esitettyihin tuloksiin. Paleossa suositaan lihaa, mutta vältetään maitotuotteita ja viljoja. VHH-ruokavaliossa taas suositaan lihaa ja lihavalmisteita, mutta vältetään kasviksia, hedelmiä ja viljoja.

Tutkimuksessa huomioitiin myös liikunta, tupakointi, TV:n katselu ja nukkuminen. Näiden kohdalla ei tullut mitään uutta tai yllättävää tietoa.

Yhteenvetona suositukset tutkimuksen pohjalta: 
  1. Suosi kuitu- ja rasvapitoisia prosessoimattomia ruoka-aineita, kuten kasviksia, pähkinöitä ja maitotuotteita.
  2. Vältä tai käytä vain kohtuudella lihaa ja prosessoituja ruoka-aineita.

11 kommenttia:

  1. Mielenkiintoinen väite, että VHH:lla vältetään kasviksia ja hedelmiä. Mihin perustat väitteesi?

    VastaaPoista
  2. Lars-Erik Litsfeldt kirjoittaa kirjassaan Low Carb, High Fat... mm. seuraavaa: "Vihannekset eivät juuri ole ravitsevia..." ja "Hedelmät on paras jättää väliin kokonaan!". Litsfeld noudattaa tunnettujen VHH-lääkäreiden Andreas Eenfeldtin ja Annika Dahlqvistin oppeja.

    Atkinsin menetelmän sallittujen aineiden listoilta ei löydy ensimmäistäkään hedelmää, mutta esimerkkiaterioissa on kyllä vihanneksia, joskin pieniä määriä verrattuna nykysuosituksiin.

    Onko olemassa joku korkeampi taho, joka päättää millainen on oikeaoppinen VHH-ruokavalio? Vai voiko jokainen itse määritellä sen?

    VastaaPoista
  3. Olisit voinut valita lähteiksi myös muita tunnettuja VHH-ruokavalion puolestapuhujia, jolloin väitteesi olisikin saattanut pyörähtää täysin päinvastaiseksi. Esim. tunnettu VHH-lääkäri Antti Heikkilä suosittaa vähähiilihydraattista ruokavaliota, johon kuuluu kasvikset olennaisena osana. "Korkeampaa tahoa" tai yhtä ainoaa tapaa noudattaa VHH-ruokavaliota tuskin on olemassa, minkä takia ei myöskään kannata mustavalkoisesti väittää, että vähähiilihydraattisella dieetillä tyypillisesti vältellään kasviksia.

    Muistelen lukeneeni sinulta tällaisia lievästi VHH-vastaisilta kalskahtavia kirjoituksia aiemminkin (voi olla, että muistan väärin). Oletko henkilökohtaisella ristiretkellä karppausta vastaan? :)

    VastaaPoista
  4. Heikkilän mielipiteet ravintoasioissa vaihtelevat kirjasta ja haastattelusta toiseen, joten aika vaikea päästä perille hänen suosituksistaan. Liikunta asioissa olen Heikkilän kanssa samoilla linjoilla. Ortopedi Heikkilän liikuntasuosituksethan noudattavat ns. virallisterveellistä linjaa. Näkeekö kukaan muu tässä ristiriitaa?

    Hyvä, jos myös VHH-ruokavaliolla syödään kasviksia. Se tieto ei taida vain välittyä aivan kaikille kovin tehokkaasti.

    Vastustan väitteitä, että vain VHH-diettiä noudattamalla voi laihtua tai olla terve. Myös ketoosin hyödyt tai välttämättömyys ovat mielestäni rankkaa liioittelua. Olen käyttänyt itse ja myös valmennettavani ovat käyttäneet menestyksellä VHH-ruokavaliota kehonkoostumuksen manipulointiin. Vähähiilihydraattisuudella on ollut selkeän negatiivinen vaikutus suorituskykyyn, lähinnä voimantuottoon. Hiilareiden lisääminen ruokavalioon on aina korjannut nämä ongelmat.

    Kaikenlainen kritiikittömys niinkin monimutkaisen asian kuin ravitsemus yhteydessä johtaa helposti kultin leimaan. (Näin on taitanut jo VHH:n kohdalla käydäkkin.) Ja juuri tästä kritiikittömyydestähän virallista linjaa usein syytetään. Välillä pyrin tuomaan asioita esille provosoivaan sävyyn, ihan vain keskustelun lietsomiseksi. Pahoittelut siitä :)

    Jokainen voi ja jokaisen pitääkin tehdä omat ruokavalintansa esim. minun näkemyksistäni huolimatta. Vastustan siis myös terveysfasismia :)

    VastaaPoista
  5. Hyvin tiivistit noissa kahdessa viimeisessä kappaleessa kommentissa mielipiteesi. Olen samaa mieltä.

    Kasvisten osalta olen anonyymin kanssa samaa mieltä. Toki on mahdollista, että osa VHH:n käyttäjistä ei käytä runsaasti kasviksia. Mutta mielestäni meidän ravitsemusasiantuntijoiden yksi harhaluulo on, että VHH on automaattisesti vain rasvaa ja lihaa sekä niukasti kasviksia. VHH:ssa on myös yleensä paljon kasviksia, tai ainakin pitäisi olla. Katso esim. Shai et al. tutkimksen liite: http://bit.ly/qTC98O

    Itsekin omassa kokeilussani huomasin, että kasvisten syönti lisääntyy VHH:lla, kun lihaa, kalaa, maitotaloustuotteita ja rasvoja ei vaan tee äärettömästi mieli ja jotain tarvii purra...

    Mielestäni ravitsemusasiantuntijoilla on erityinen vastuu siitä, että emme anna ruokavalioista väärää kuvaa. Vähärasvaisen ruokavalion voi aivan samalla tavalla koostaa vähän kasviksia sisältäväksi.

    Mutta miksi käytät vielä "fad diet" -sanaa eli muotidieetti? Käyttimekö vähärasvaisesta dieetistä muotidieetti -nimeä 10-20 vuotta sitten? Minusta muotidieetin käyttö on yhtä väärin, kun ENE -ruokavalion kutsuminen aina pussidieetiksi. Toki VHH:ssa on hurja noste ja mopo keulii liikaa välillä, silti muotidieetiksi voisi kutsua jotain, jota ei ole tutkittu kunnolla kuten kaalisoppadieetti.

    Kuitenkin kaikelle keskustelulle tekee hyvää, että otat kriittisesti kantaa asioihin, kiitos!

    VastaaPoista
  6. Fad diet -termi kai tarkoittaa välttämisruokavaliota, jota noudatetaan väliaikaisesti: http://wordnetweb.princeton.edu/perl/webwn?s=fad+diet&o2=&o0=1&o7=&o5=&o1=1&o6=&o4=&o3=&h=

    Tästä väliaikaisuudesta on tietenkin monta mielipidettä. Tunnen monta VHH-diettiä kokeillutta, mutta en yhtään joka käyttäisi sitä jatkuvasti. Vähärasvainen syöminen kiitos terveysvalistuksen on kuitenkin monille aika jatkuvaa puuhaa. Wikipedia näköjään listaa vähärasvaisen ruokavalion fad dietiksi :)

    Itse näe aika suuren eron kasvisten käytössä ja dietin pysyvyydessäkin, puhuttaessa alakarppaukesta vs. hyväkarppaus. Jälkimmäistä voi helposti ja hyvällä mielellä suositella useimmille.

    Tämä keskustelu lähti oikeastaan vähän väärille raiteille. Mitä mieltä Reijo olet tuosta Harvardin tutkimuksesta? Aika paljon löytyy tilastollista merkitsevyyttä eri ruoa-aineiden kohdalla. Miten olisi ollut ravintoaineiden kohdalla?

    VastaaPoista
  7. Käsittääkseni Fad Diet on ravitsemus- ja lääketieteen piireissä vähättelevä ja lokeroiva sana kuten meillä muotidieetti. Fad on tarkoittaa muodissa olevaa trendikästä, usein väliaikaista. Dieettien kohdalla viitataan myös vähiseen tutkimuksen määrään. Prof. Richard Feinman kirjoitti siitä keväällä 2011: http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/21234818

    Erittäin mielenkiintoinen tutkimus. Käsittääkseni väestötutkimuksissa ei ole kovin vakuuttavasti voitu osoittaa, että makroravintoainejakaumalla olisi selkeä vaikutus painoon. OK, toisaalta on väestötutkimuksia joissa runsas hiilareiden saanti ennustaa normaalipainoisuutta. Toisaalta on useiden eri maiden väestötason makroravintoaineiden muutosdataa (esim. Suomi ja USA), joissa hiilareiden osuuden kasvaessa ravinnosta vuosikymmenten vaihtuessa lihavuus on lisääntynyt. Siten makroravintoainejakauma ei ehkä ole se kaikkein tärkein juttu laajasti ottaen, väestötasolla. Yksilöt ovat taas toinen juttu.

    Mutta tämä Mozaffarianin juttu on erittäin mielenkiintoinen. Taas kerran videolla hän sanoo asiat suoremmin kuin tekstissä. Aika selvään M toteaa nimenomaan tärkkelyksen (erit. peruneiden). lihajalosteiden ja makeisten/höttöhiilareiden saannin liittyvän kaikkein voimakkaimmin lihavuden ilmaantumiseen. Pähkinät on vaan mielenkiintoinen juttu, ja meillä aliarvostettu. Ehkäpä merkityksellistä on myös se, että maidon rasvapitoisuudella ei näyttänyt olevan merkitystä. Rasvoista vain voita ja trans -rasvaa tutkittiin ja ne näytti lievästi lisäävän lihomista.

    Tämä tutkimus lienee yksi lisäosoitus siitä mihin suuntaan Harvardin tutkijat ovat viemässä ravitsemuskeskustelua. Pois makroravintoainetasolta, käytännön ruuanvalinta tasolle. Tuntuu järkevältä.

    VastaaPoista
  8. Jos Fad Diet sisältää arvolatauksen, sitä ei pidä tietenkään käyttää. Hyvä kun otit puheeksi! Feinmanilla on näköjään liuta mielenkiintoisia julkaisuja.

    VastaaPoista
  9. Blogin hallinnoija on poistanut tämän kommentin.

    VastaaPoista
  10. Lars-Erik on juristi ja jonkinlainen "potilasaktivisti", Eenfeldt ja Dahlqvist ovat radikalisoineet (ja fanatisoineet, näistä E. on se täyspäisempi IMHO) jopa Atkinsin opit. Kannattaa lukea norjalaista Fedon Lindbergiä (ja mun kirjoja) jos haluat tietää välimerellisestä,höttöhiilarirajoitteisesta karppaussuunnasta.

    hyviä kirjoituksia Lindbergiltä:
    http://www.fedon.no/Hva+er+egentlig+lavkarbo%3F.b7C_wlbY32.ips
    http://www.fedon.no/Ekstrem+lavkarbo+ikke+n%C3%B8dvendig+for+folk+flest.b7C_wlbS16.ips

    VastaaPoista

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...