Isodieetti - laihdu kilo viikossa

Ruotsalaiset ravitsemusasiantuntijat Fredrik Paulún, Kristina Andersson ja Martin Brunnberg ovat luoneet laihdutusruokavalion nimeltään: isodieetti. Aiheesta kertova kirja on julkaistu suomeksi Otavan toimesta tänä vuonna. Kirja sisältää kahdeksan viikon laihdutusruokavalio-ohjelman. Ohjelman erikoisuus on makroravintoaineiden jakauma; proteiineja, hiilihydraatteja ja rasvoja neuvotaan syömään samassa (iso=sama) suhteessa. Käytännössä tämä tarkoittaa kaloreiden vähentämistä 1600 kilokaloriin. Vähennys on toteutettu hiilihydraatteja runsaasti karsimalla ja hieman proteiineja lisäämällä. Kyseessä ei kuitenkaan ole ns. matalahiilihydraattinen ruokavalio. Kirja sisältää ohjelman lisäksi paljon ruokaohjeita, joiden avulla laihduttaminen käy helposti.

Ohjelmassa on hyvin huomioitu terveellisen ruokavalion vaatimukset, onhan kirja laadittu ravitsemusterapeutin näkökulmasta. Kaikkien vällttämättömien ravintoaineiden riittävä saanti on keskeisellä sijalla. Pientä ihmetystä aiheuttaa gluteiini-proteiinin karsiminen ohjelman alusta. Tälle ei kerrota mitään kovin vahvoja perusteita. Kyseessä ei kuitenkaan ole keliakikoiden huomioiminen, vaan ohjelman lopussa gluteiini palaa jälleen ruokavalioon. Teoksessa esitellään myös muiden muodissa olevien laihdutusruokavalioiden hyvät ja huonot puolet. Isodieetti pyrkii yhdistämään näitä hyviä puolia, ja onnistuukin tässä melko hyvin.

Kirjan heikoin osuus liittyy liikuntaohjeisiin, jotka ovat kovin pintapuolisia ja niiltä puuttuu ravinto-osion sisältämä teoreettinen perustelu. Tässä näkyy kirjoittajien tausta nimenomaan ravitsemuksen asiantuntijoina. Pienistä puutteista huolimatta, kirjan ohjeita noudattamalla pystyy varmasti pudottamaan luvatun kilon viikossa. Tämä tavoite on hyvä ja realistinen, muttei kovin kunnianhimoinen.

Anja Bessonoff : Low Fat -uskonto

Teologi Anja Bessonoff yhdistää, Rasalas Kustannus Oy:n vuonna 2010 kustantamassa kirjassa Low Fat -uskonto, terveysintoilun uskontoon ja faktan fiktioon. Kirjan tyylilaji on käsitääkseni satiiri. Idea vaikutti aluksi uudelta ja tuoreelta, mutta sitten tuli mieleen, että FT Taina Kinnunen on tavallaan sivunnut aihetta jo (väitös)kirjassaan Pyhät bodarit, tosin enemmän fitness-maailman näkökulmasta, ilman fiktiota ja satiiria.

Kirjan heikkous on siinä, että siinä terveysideologia lähes kirjaimellisesti sijoitetaan suoraan kirkon oppiin (tunnustuskirjoihin?), mikä puolestaan on (anteeksi vain) mahdottoman tylsä ja pitkäveteinen. Teoksen 256 sivua olisi voitu typistää n. 50 sivuun. Kirjan loppuosassa keskitytään vähähiilihydraattisen uskonlahkon syntymiseen Suomessa. Lahkon ylin profeetta on Antti Heikkilä. Bessonoff tunnustautuu lahkon vankkumattomaksi kannattajaksi. Välillä on vaikea erottaa kritisoiko Bessonoff terveysviranomaisia vai suomen evankelis-luterilaista kirkkoa. Ehkä tästä syystä, kirja on saanut melko nuivia arvioita kirkkoa lähellä olevissa medioissa.

Bessonoffin kielteisyys virallisia suosituksia kohtaan kumpuaa ilmeisesti hänen ja hänen perheensä huonoista kokemuksista lapsen ravitsemushoidossa, ainakin haastatteluiden mukaan. VHH-ruokavalio toi helpotusta lapsen elämään. Hyvä niin, mutta toisaalta jokin muukin välttämiseen perustuva muotidietti olisi voinut toimia yhtä hyvin. Joka tapauksessa, kirjailijan omien kokemusten ymmärtäminen tekee kirjan sisällöstä ymmärrettävämpää.

Kirjailijan tuottama teksti on kadehdittavan hyvää, ja tulevaisuus lupaa esikoiskirjailijalle varmasti menestyskirjoja. Myös ravitsemuksellinen tieto tuntuu olevan kirjoittajalla hyvin hallussa. Maria Mitrusen tekemä hieno kansi ansaitsee erityiskiitoksen. Kirjaa voi suositella kaikille ravitsemuspolitiikasta ja uskonnosta kiinnostuneille.

Ravintoterapian käsikirja

 

Tästä kirjasta ei voi oikein sanoa mitään kuulostamatta tylyltä tai pahansuovalta. Tuula Laamasen teos Ravintoterapian käsikirja on julkaistu Amino-Kustannus Oy:n toimesta jo vuonna 2004, mutta painos taitaa olla jo loppuunmyyty (toisaalta hyvä niin). Ei ole tarkoitus jatkossa kommentoida näin vanhoja julkaisuja, mutta tätä kirjallisuuden merkkipaalua ei vain voi ohittaa.

On ehkä parempi antaa valistuneen lukijan itse arvioda kirjan sisällöllistä antia. Tässä lyhyt siteeraus kirjasta: "Myös tavallinen lehmänmaito on yksi tehokkaimmista liman muodostajista. Tämä johtuu kaseiini -nimisestä aminohaposta, jota on lehmänmaidossa. Kaseiinista tehdään tapettiliisteriä. Tässä voi olla eräs selitys pienten lasten limakorviin."  Eli kokonaista yksi virke jossa ei ole mitään asiavirhettä, ainakaan tietääkseni. Poimitaan vielä toinen helmi sivulta 44: "Ihmisen DNA koostuu emäksistä, joten elimistö pyrkii turvaamaan solujen oikeat pH-olosuhteet viimeiseen asti." Tunnustan, että tämän pidemmälle en kyennyt kirjaa lukemaan.

Vaikka kirja on käsikirja, ei se suinkaan sisällä viitteitä mihinkään tieteellisiin tutkimuksiin, vaan suppeassa lähdeluettelossa on mm. Valittujen Palojen artikkeleita. Valitettavasti tähänkin kirjaan on viitattu useasti, muutoin asiallisissa internet-keskusteluissa. Tätä kirjaa ei voi vakavasti suositella kenellekkään. Oikein harmittaa, kun ravintoterapeutti- ja ravintoterapiatermejä voi hyväksi käyttää kuka tahansa puoskari.

Sydänliitto kiristi rasvasuosituksiaan

Sydänliiton uusissa ravitsemussuosituksissa tiukennettiin mm. tyydyttyneen rasvan saantisuositusta. Viimeaikaisella rasvakeskustelulla ei ole siten ollut vaikutusta suositusten sisältöön. Ammattilaisille suunnattua ravitsemussuosituksen näköisjulkaisua voi katsoa täältä.

Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät 2010

Näyttelyaluetta

Valtakunnalliset Ravitsemuspäivät pidettiin Marina Congress Centerissä 4.-5.10. Tämän vuoden teemana oli liikunta ja ravitsemus. Aihetta käsiteltiin monesta näkökulmasta, niin teoreettisesti kuin käytännönläheisestikin. Itselleni mielenkiintoisin esiintyjä oli Maastrichtin yliopiston professori Klaas Westerterp. Hänen  esityksensä käsitteli fyysistä aktiivisuutta, ravitsemusta ja kehonkoostumusta. Westerterpin sanoma oli lyhyesti: liikunnan määrän lisääminen ei lisää kokonaisenergiankulutusta. Eli tutkimusten valossa, ravinnon saantiin puuttuminen on kulutuksen lisäämistä tehokkaampi tapa vähentää liikapaino. Erityisen mielenkiintoisia olivat myös urheilijoiden ja valmentajien esitykset liikuntaravitsemuksesta. Kuulijoiden mielestä maastohiihtäjien ravitsemusohjelma toi mieleen kuulennot.

Ravitsemuspäivien yhteydessä julkistettiin myös RTY:n valitsema vuoden Ravitsemusvaikuttaja. Tänä vuonna valituksi tuli dosentti Ursula Schwap.

Mielenkiintoisella näyttelyalueella riitti nähtävää. Kävin mittauttamassa kehonkoostumukseni sekä InBodyn, että Tanitan laitteilla.  Ihmetystä aiheutti laitteiden kovin erilaiset tulokset. Tanita mc-180 antoi rasvaprosentiksi 13, mutta InBody 230 puolestaan päätyi seitsemään prosenttiin!?! Rasva% 7 on tietysti mairitteleva tulos, mutta olen taipuvainen uskomaan, että 13% on lähempänä totuutta. Myös perinteinen pihtimittaus vahvistaa tämän. Joka tapauksessa taidan lopettaa oman kokeellisen diettini, jonka viime vaiheessa pudotin 13kg.

Ensi vuonna Ravitsemuspäivien aiheena on sitten allergia. Nähdään siellä!